Tarja Vuontela
Sepäntie 4
21530 Paimio
p. 0400 910402
tarja.vuontela@paimio.fi
Tarja Vuontela
Sepäntie 4
21530 Paimio
p. 0400 910402
tarja.vuontela@paimio.fi
Rasismia vai realismiaSunnuntai 7.3.2010 klo 20:13 - Tarja Vuontela Tiistain sosiaalilautakunnan kokouksessa on esillä pakolaisten vastaanottosopimuksen tekeminen kaupungin ja ELY:n kesken. Koulutuslautakunta ehti jo käsitellä asiaa viime viikon kokouksessaan, kun sos.ltk oli pyytänyt siltä lausuntoa asian tiimoilta. Koulutuslautakunnassa käydystä keskustelusta en tiedä, mutta lautakunnan päätös oli lyhyesti "...sopimus hyväksytään esitetyllä tavalla..." Tiedän, että sopimuksen kyseenalaistaminen aiheuttaa helposti rasistin leiman, mutta tämänkin uhalla aion sen tehdä. Ihan aluksi kuitenkin täytyy tehdä selväksi, että sopimuksella tarkoitetaan ihan eri ihmisiä kuin Paimion vastaanottokeskuksen kautta Suomeen pyrkivät. Sopimuksessa tarkoitetut pakolaiset ovat joko ns. kiintiöpakolaisia, joita Suomi ottaa vastaan sovitun määrän maailman eri puolilta olevilta pakolaisleireiltä, tai turvapaikanhakuprosessissa hyväksytyn päätöksen saaneita maahan itse tulleita turvapaikanhakijoita. ELY:n kaavaileman Paimion sopimus sisältää noin viiden pakolaisen sijoittamista vuosittain Paimioon. Kaupungin tulee osoittaa näille joko yksittäisille henkilöille tai perheelle/perheille asunto, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, toimeentulotuki, opetus ja tulkkauspalveluja. Ts. sijoitetun pakolaisen elämä ja kotoutuminen Suomeen tulisi turvata mahdollisimman jouhevasti tukien ja auttaen. Tämä kaikki vaatii tietenkin erilaisia, Paimiolle uusia työmuotoja sekä ennen kaikkea rahaa. Toki valtio maksaa tästä kaikesta, mutta vain osan ja kolme ensimmäistä vuotta. Nyt pääsemmekin tähän humanisti/rasisti -osastoon. Suomi on sitoutunut pakolaisten vuosittaiseen vastaanottoon. Pakolaiset tulisi sijoittaa mahdollisimman järkevästi ympäri Suomen eli ei kannata muodostaa mistään seudusta ns. pakolaiskeskusta. Turussa ja Salossa pakolaisia on jo paljon ja osin sijoitettuna pienelle yhtenäiselle alueelle esim. Varissuo ja Lauste. Tästä on seurannut ongelmia. On siis perusteltua vaatia, että kaikki suomalaiset kunnat tekisivät osansa pakolaispolitiikan toteuttamisessa. Mutta voidaanko sitä vaatia yksittäiseltä kunnalta tällä perusteella? Onko Paimion taloudellinen tilanne sellainen, että meillä on voimavaroja panostaa pakolaisten vastaanottamiseen? Yksikin ei suomea tai ruotsia puhuva päiväkoti- tai kouluikäinen lapsi vaatii suomen kielen opiskelua valmistavassa luokassa tai erityisessä päivähoitoryhmässä. Suomen kielen opiskelu ns. toisena kielenä (S2) jatkuu pitkään vielä tämän valmistavan vaiheenkin jälkeen, kun oppilas on siirtynyt normaaliin luokkaan koululaiseksi. S2-opintojen lisäksi tulevat lisäresursseja vaatimaan ainakin oman äidinkielen opinnot, oman uskonnon opinnot sekä erityinen tukiopetus. Näiden kaikkien tulee olla valmiina heti, kun ensimmäinen maahanmuuttajalapsi tulee kuntaan. Voisi myös siis sanoa, että samalla vaivalla menisi suurempikin joukko. Paimion ihanteellisuutta pakolaisia sijoittavana paikkana voi pohtia myös pakolaisen näkökulmasta. Onko oikein, että heidät sijoitetaan kotoutumaan paikkakunnalle, jossa tarvittavat resurssit ja palvelut ovat ihan alkutekijöissään. Paimion työttömyysprosentti alkaa olla kohtalaisen korkea kuten Turun ja Salonkin. Onko tämä seutu otollista pakolaisen työllistymisen kannalta? Kotoutuminen tosin alkaa väkisin vauhdilla paikkakunnalla, joka on perivarsinaissuomalainen. Omaa etnistä vähemmistöryhmää ei täältä löydä kukaan, eli valtaväestöön on pakko tutustua, jos haluaa sosiaalista elämää itselleen. Kaikki edellä luetellut ovat tietenkin vain voitettavissa olevia haasteita, jotka voi kääntää Paimiolle eduksi kansainvälistymisessä ja luonnollisessa kulttuurien välisessä kohtaamisessa. Kovin kiinnostuneita paimiolaiset eivät kuitenkaan asiasta taida olla, sillä Paimion opiston tammikuiset Kulttuurien kohtaamiset -luennot keräsivät molemmat noin kymmenen osallistujaa. Meistä päättäjistäkin sinne oli tullut itseni lisäksi vain Paula Hjerp ja Mauri Hellsten. Vai olemmeko me vain ne ainoat epäluuloiset? Tiistain sos.lautakunnan jälkeen olen toivottavasti viisaampi pakolaisasiassa. Kysymyksiä ja pohdintaa vaativia seikkoja asiasta on kuitenkin esitettävänä, joten toivottavasti lautakunta ei laita päätöstä eteenpäin hallitukselle ihan pureskelematta.
JK. En saanut linkitettyä tähän kaupungin pöytäkirjoja/esityslistoja, koska juuri nyt ko. sivustot eivät suostu aukeamaan. Paimio.fi -sivuilta halukkaat voivat niihin kuitenkin tutustua, kun taas suostuvat toimimaan...ti 9.3. eivät edelleenkään toimineet :( |
|
Avainsanat: Pakolaisten vastaanottosopimus, kotouttamisohjelma, kotouttamiskustannukset |
|
|
8.3.2010 22:13
Tarja vastaa
Jos Tauno olet vaikka Turun Sanomia lukenut, niin sieltä niitä esimerkkejä on saanut poimia, vaikka kuinka suodattaisi lehdistön mahdollisen rasistisen asenteen pois. Käytännössä on havaittu, että esim. koululuokat, joissa enemmistö oppilaista on mamuja, eivät ole toimivia. Pääkaupunkiseudulla on lähdetty kokemuksista viisastuneena suosituksesta, että maks. 17 % oppilaista olisi mamu-taustaisia. |
|
10.3.2010 11:36
Saska Tuomasjukka
Juuri Tarjan kommentissaan esittämien syiden vuoksi Vihreät valtakunnan tasolla kannattavat voimakkaasti maahanmuuttajagettojen estämistä. Integrointi suomalaiseen yhteiskuntaan onnistuu helpoiten ja halvimmalla, kun erilaiset ihmiset asuvat lähekkäin. |
|
10.3.2010 13:26
tauno lehtonen
JÅÅ, niitä esimerkkejä ei sitten juuri muualta löydy kuin Turun sanomista. Aikanaan Varissuo, Lauste, Jyrkkälä ja vielä Härkämäkikin katsottiin Turunsanomissa ongelma-alueiksi, ei maahanmuuttajien, vaan maassamuuttajien takia.
|
|
10.3.2010 16:11
Saska Tuomasjukka
Jouni. Piti sanomani, että toivoisin Keskustan miettivän Jouni Pärssisen esittämiä ajatuksia. Jostain mielen sopukoista tuli kuitenkin Tapio, joka on Jounin toinen nimi.
|
|
16.4.2010 17:06
joku
urpo on kova jätkä mut punksu on ilkee
|
Ehkäpä annat pari esimerkkiä ongelmista Varissuolla ja Lausteella