Menneen tarkastelulla uuteen parempaan?

Lauantai 19.6.2010 klo 21:08 - Tarja Vuontela

Jos kaupungin vuoden 2009 toimintaa tarkastelee vain talousarvioon kirjattujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen kautta, arvosanaksi voisi antaa hyvän. Eri toimialojen tavoitteeksi asetettu peruspalvelujen järjestäminen asiakaslähtöisesti on saavutettu. Kun tarkasteluun otetaan mukaan palvelujen järjestämisen rahoitus, arvosanaksi tuleekin karu hylätty. Kaupunki kuluttaa huimasti enemmän kuin tienaa, velka kasvaa ja omavaraisuusaste on pelottavan lähellä nollaa.

Miten ihmeessä tähän on päädytty, vaikka edellytykset niin maantieteellisen sijainnin, työllisyyden ja asukasluvun kehityksen avulla tarkasteltuina lupaavat parempaa?

Tilinpäätöstä tarkastelemalla vastauksesi löytyy yhteisöverotulojen romahtaminen, ansioverotulojen ennakoitua heikompi kehitys sekä sosiaali- ja terveysmenojen hallitsemattoman suuri kasvu. Kaupungin talous on siis kuralla, kun lähes ainut merkittävä yhteisöveroa maksava yritys (Fortum) lopettaa toimintansa paikkakunnalla, muutama lapsi joudutaan huostaanoton seurauksena sijoittamaan kalliisiin laitospaikkoihin, pari kehitysvammaista kaupunkilaista itsenäistyy kodin omaishoidosta käyttämään asuntola- ja työpajatoimintaa, maailmalla riehuvaan sikainfluenssaan on varauduttava rokotuksin ja muutama lonkka- tai muu vastaava isompi leikkaus on tehtävä kaupungin asukkaille.

Tämä on osa totuutta, mutta väitän, että taustalla on muutakin. Sen voi tiivistää niin, että Paimio on pitkään leikkinyt olevansa paljon suurempi kunta kuin se todellisuudessa on. Paimion hallinto-organisaation miehityksellä hallittaisiin kaksi kertaa suurempaa kaupunkia. Toiminta on jaettu pieniin alueisiin, ja joka alalla on johtajia sekä päälliköitä runsaasti.

Toimintaa ohjaavia päätöksiä käsitellään vastaavasti yhtä monessa eri lautakunnassa. Uskallan väittää, että kukaan ei oikein hallitse kokonaisuutta. Toimialajohtajat ja päälliköt näkevät vain oman kapean sektorinsa, ja lautakuntien yksittäiset jäsenet ovat pääsääntöisesti yhtä rajoittuneita katsannoissaan; oman sektorin olemassa oleva toiminta on turvattava ilman kyseenalaistamista.

Suurta leikkiessään kaupunki on myös mennyt mukaan sellaiseen yritystoimintaan, joka ei kuulu sen peruspalveluiden piiriin. Tarkoitus on varmasti ollut hyvä, mutta riskibisneksen teko kannattaa jättää suosiolla sellaisille, jotka sen osaavat ja joilla siihen on varaa. – Eli omaa, ei kaupunkilaisten, pääomaa. – Liikuntayritysten riskitukeminen on nyt valitettavasti sekä rahallisena että imagollisena riippana tarkoituksenmukaisen todellisen tuottavan yritystoiminnan tulevassa tukemisessa.

Tässä, laitetaan pikkuisen paremmaksi -leikissä, on saatu myös jotain hyvää aikaan. Kaupungin tekemät rohkeatkin investoinnit ovat pitkälle kantavia. Kaupungintalo-kirjasto riittää kooltaan ja toiminnoiltaan meille pitkäksi aikaa. Tapiolan päiväkoti, uusi lukio ja Jokelan saneerauksen aloittaminen tulevat osoittautumaan ajan saatossa välttämättömiksi ja kannattaviksi.  Uusien asuinalueiden kunnallistekniikan ja katuverkon rakentaminen ovat yksi tapa pitää Paimio kasvu-uralla. Valitettavasti väkiluvun kasvu pääasiassa nuorten perheiden kautta näkyy verotulojen kasvuna vasta noin kymmenen vuoden viiveellä. Viimeisin investointi eli lämpölaitos lämmittänee myös kaupungin taloutta, jos ei muuten niin myyntivoitolla, jolla osaa alijäämää voidaan kuitata.

Kaikki valtuutetut varmasti tietävät ja tunnustavat kaupungin talouden realiteetit. Mielestäni olemme myös päätöksillämme yrittäneet saattaa kaupungin toimintaa kestävämmälle uralle. Kouluverkko on uudistettu ja johtajakuvioita siellä karsittu ja selkiytetty, koulukuljetusperiaatteita tarkistettu, vanhainkodin alakerta muutettu tehostetun palvelun yksiköksi ja Preitilän päiväkodin toiminta päätetty muuttaa yksityisen hoidon tuella toimivaksi. Nämä kaikki tarkoittavat kaupungin menojen pienentymistä. Akuuttia apua henkilöstömenoihin tarjoavat pidetyt talkoovapaat ja edessä olevat lomautukset.

Uskon, että päättäjien lisäksi myös kaupungin työntekijät, johtajat ja päälliköt mukaan lukien, tunnustavat kaupungin talouden vaativan suuria toiminnallisia ja rakenteellisia uudistuksia. Tämän tulisi tapahtua kuitenkin toimintamallin täydellisenä uudistamisena, ei pelkästään eläköitymisiä odotellen ja avoimeksi tulevia toimia täyttämättä jättäen. Uusi organisaatiokaavio tulisi piirtää puhtaalle paperille vanhat rakenteet unohtaen. Ei siirrellä jo olemassa olevia palikoita paikasta toiseen, vaan otetaan uusi lankku ja sahataan siitä kaupunkilaisten välttämättömästi tarvitsemien palvelujen vaatimat palikat. Keskitytään olennaiseen.

Vuoden 2009 tilinpäätöksen arviointikertomuksessa kuulutetun benchmarkingin voisi aloittaa vaikka googlettamalla Kempeleen kunnan. Siellä 15 000 asukkaan kuntaa johdetaan valtuuston ja hallituksen lisäksi vain neljällä valtuutetuista muodostetulla valiokunnalla sopimusohjausmallia käyttäen. Vastaavia, totutusta täysin erilaisia hallintomalleja, voisi itse kukin etsiä kesälomasa ratoksi. Meillä on kaksi vuotta aikaa uudistaa hallintomme, jotta olemme uuden paremman alun edessä seuraavan vaalikauden alkaessa. Paimio on kuitenkin niin hyvä paikka elää, että sen säilyttämisen eteen kannattaa tehdä rajujakin toimia, vai kuinka?